Joudumme osaltamme vaihtamaan myös penkit, sillä läpiviennit jäävät
vanhoissa turkkasen alas. Pitkäselkäisyydestä rangaistaan!

Kävin tänään sovittamassa penkkejä (Autoracing) ja tuomisina
autokuntaan olivat uudet Sparcon Circuit + penkit kiinteillä
pääntuilla.

Vyöt vaihtuivat samalla paremmin Hansseille käypäisiksi (kapeat
olkavyöt 3″/2″). Kapeampien olkavöiden myötä penkkien läpivienteihin
löytyisi näin enemmän liikkumavaraa.

Edessä on vielä Hanssien ja kypärien osto (sovitukset tehtynä) ja tämä
siirtää kauden aloituksen osaltamme toukokuulle.

Kuluvalle kaudelle olemme solmineet yhteistyön mm. TL Raaseporin, sekä
Ruukkikirppiksen kanssa. Muutama vielä työn alla, joten perästä
kuuluu.

Karjaalaista Rufakkia oli edustamassa Anders Öhberg, joka
kirjaimellisesti tuli “ulkoiluttamaan” Historic Volvoansa, sillä
hinuritaukoa tarvittiin pariinkin otteeseen.

Vaimo toimi tapahtumapäivänä lähettäjänä ja ilman hänen panostustaan,
olisimme jääneet ilman aikoja. Varasuunnitelmana oli käyttää isohkoa
sekuntikelloa lähdössä, mutta pureva pakkanen hyydytti patterien
toiminnan.

Harrastelijan osalta tämä ajamattomuus näkyi ja tuntui päivän
ensimmäisten settien aikana. Tauon jälkeen ajo lähti paremmin
kulkemaan ja ajatkin lähtivät paranemaan. Ensimmäinen talvisissa
olosuhteissa ajettu koitos tuntui hyvältä ja autokin toimi
moitteettomasti. Tapahtumapäivän jälkeen suu oli messingillä.

Siskonpoika istui muutaman kierroksen vieressä ja näytti nauttivan
tilanteesta kovastikkin. Liekö sattumaa vai kevyt kuorma, kun nopein
kilpailusuoritukseni kirjattiin päivän viimeiseksi jäänneeltä
kilpailukierrokseltani.

Tälläkertaa tapahtumapäivän riennoissa olivat mukana Bo Gröngvist,
sekä allekirjoittaneen perhe.

Runsaat seisovanpöydän antimet maistuivat juhlaväelle ja nestemmäiset
virvokkeet tekivät hyvin kauppansa.

Ruokailun jälkeen palkittiin kauden menestyneimmät kuljettajat, sekä
aktiivisimmat toimitsijat.

Alkavalta kaudelta toivottiin laajempaa aktiivisuutta
toimitsijapuolelle, sekä onnea ja menestystä kilpailijoille.

T: Petri

Ps. Tiimimme pokkasi rikkonaisesta kaudesta kaatomännät sekä “vuoden
lähtijä” -pokaalin.

Ensikautta odotellen…

Kilpailu vietiin läpi nopealla temmolla ja suuremmilta viivästyksiltäkin vältyttiin. Rata oli moninpaikoin vetelässä kunnossa ja kuljettajilta vaadittiin erityistä tarkkaavaisuutta liukkailla osuuksilla. Heinäpaalien liikuttelu kavensi välillä käytettävää rataosuutta.

Osaltani päivä oli pilalla ennenkuin se ehti edes kunnolla alkamaankaan. Valmistautuessani ensimmäiseen aika-ajosuoritukseeni ja lähtöluvan saatuani, petti sähköinen kaasupoljin. Moottori ei nostanut kierroksia ja pintakaasulla päästelin radan puolivälille, jossa otin katsojan roolin haltuuni.

Tauolla Markku Suvanto suoritti vikakoodilistauksen, jossa asia sai vahvistuksen. Markulta sain testattavaksi Golffin polkimen ja tämän myötä kilpuri heräsikin jälleen henkiin. Tässävaiheessa kun olin valmis menemään radalle, oli ajanottotoiminta jo lopetettu. Mielenrauhan sain kuitenkin, sillä auto toimi moitteettomasti ajetun kolmen harjoituskierroksen perusteella.

Toivottavasti sähköviat alkavat pikkuhiljaa asettua. Uusi poljin on asennettuna ja loppuviikosta vielä vikakoodin kuittaustarve. Tämä hoidetaan Hårsbäckissa (VW -auto).

Jäsentenväliset tulokset löytyvät Lohjan Urheiluautoilijoiden kotisivuilta:www.lohua.net

Sunnuntaisella tapahtumamatkalla oli huoltotoimenpiteitä suorittamassa Bo Gröngvist.

Kuva: Markku Laukka

Tihkusateinen kilpailupäivän aamu latisti hieman tiimimme tunnelmaa, mutta iltapäiväksi oli kuitenkin luvattu hieman kuivempaa keliä, aurinkoakin jopa. Pelko kaluston tekniikasta osoittautui turhaksi (vw:llä suoritetun huollon jälkeen), sillä auto toimi koko kilpailupäivän moitteettomasti.

Ensimmäistä kertaa trophy luokan myötä saimme ajaa puhtaalla baanalla ilman suurempia uria. erikoiskokeet olivat silti haastavia, sillä yölliset sateet olivat pehmittäneet tiestöt osittain aivan puuroksi. Haasteellisinta erikoiskokeilla oli juuri teiden kunto, sillä paikoin mentiin kaasu pohjassa puuropatjojen yli useammankin sadan metrin verran. Rystyset valkoisina tuli puristettua rattia, mutta paikoista kuitenkin selvittiin kunnialla.

EK2 oli päivänpisin erikoiskoe ja mittaa tällä yli 16 kilometriä. Kyseisellä erikoiskokeella sain hieman maittiakin päälle, mutta kanssakilpailijan perässäajelu (1,5km) vesitti osaltani kilpailupäivän parhaan erikoiskoesuorituksen. Yleisesti ottaen trophyluokassakin mennään julmetun kovaa ja itselleni pitää osua se niinsanottu hyvä päivä, jotta sijoitus olisi edes kohtuullinen. Kilometrien myötä tämäkin asia on korjattavissa. Työsarkaa riittää…

Kilpailussa oli keskeytysprosentti suuri ja luokkamme osaltakin kaksi autokuntaa joutui keskeyttämään jokaisella erikoiskokeella. Yleisin syy oli ulosajo, muutamaa tekniikkavikaa lukuunottamatta. Kilpailun maaliin ajoi kolmetoista autokuntaa ja sijoitukseksemme tuli yhdestoista sija. Ensimmäinen virallinen kilpailu on siis takanapäin ja tästä on hyvä jatkaa valmisteluja kohti ensikautta.

Huoltomiehinä matkassa Pasi Laine ja Bo Gröngvist.

Ilmoittautumisen jälkeen kiersimme yhdessä kilpailunjohtajan kanssa radan moottorikäyttöisellä ajoneuvolla (Toyota Avencis). Toimitsijatehtävissä siis hyvätkin puolensa;)
Katsastukseen siirtyminen ei sitten enään onnistunutkaan sähköisen vian vuoksi. Seurasimme katsojan roolissa kilpailun ensimmäisen kierroksen ja lähdimme tämänjälkeen kotimatkalle.

Tätänykyä kalusto taas iskussa huoltotoimenpiteiden jälkeen (vw auto /Hårsbäck).

Kameran takana jälleen Bo Gröngvist.

Sadekuurojen kastelemat erikoiskokeet olivat paikoin hyvinkin liukkaita ja tarkkana sai olla heti alkumetreistä alkaen. Kaikesta huolimatta erikoiskokeen maalipäässä sattui lapsus ja pyörähdyksen myötä tärvääntyi heti alkuunsa kallisarvoisia sekunteja.

Erikoiskoe kakkosella ei mainittavia ongelmia esiintynyt, tästä huolimatta ajat jäivät kauaksi muista.

3,7 kilometriä ennen erikoiskoe kolmosen maalia sattunut rengasrikko päätti matkantekomme tässä kilpailussa. Mihinkään ei liiemmin tunnuttu osuvan, mutta tällaista tämä motorsport välillä on. Erikoiskokeen maalissa (jonne nilkutimme) jäi tehtäväksi enää täytellä keskeytysilmoitusta ja soitella huoltomiehistölle kuulumiset. Ennenaikainen paluumatka saattoi alkaa.

Huoltovastuuta olivat jakamassa Daniela Pakarinen ja Bo Gröngvist.

Kilpailupäivän aamun ilmoittautumisen, sekä katsastuksen jälkeen siirryttiin tuomaristolle osoitettuun rakennukseen, jossa jaettiin etuautojen toimenkuvatehtävät. Palaverissa ilmoitettiin Sebastian Lindholmin poisjääneen 0 -auton tehtävistä, sillä kalusto oli myyty (isolla rahalla). Etuautojen kuljettajat sopivat keskenään vilppien otoista eri erikoiskokeilla.

Erikoiskoe kahden jälkeisellä huoltotauolla saimme yhteenvedon etuautojen senhetkisestä tilanteesta kilpailun johdolta. 000 -auto oli keskeyttänyt ensimmäisen erikoiskokeen jälkeiselle siirtymälle (konerikko). 0 -autosta oli tullut vedet pihalle avauserikoiskokeella (klemmarin irtoaminen), saanut kuitenkin apua lähitalosta ja pystynyt jatkamaan tehtäväänsä.

Yhtenä tärkeimmistä toimenkuvistamme oli seurata /katsoa suoriutuvatko erikoiskokeiden toimihenkilöt heille asetetuista tehtävistä. Erikoiskokeelle kaksi otimme tarkoituksellisesti vilppilähdön ja tämän meille myös maalipäässä oikeaoppisesti ilmoitettiin. Seurasimme myös yleisön sijoittautumisia erikoiskokeilla, sekä järjestysmiesten esilläoloa /näkyvyyttä. Kolme ensimmäistä erikoiskoetta hoituivat mallikkaasti järjestäviltä seuroilta ja saivat autokunnaltamme puhtaat paperit.

Aurinkoinen ja suhteellisen lämmin päivä (ajankohtaan nähden) oli saanut yleisöä liikkeelle sankoin joukoin varsinkin päivän viimeiselle erikoiskokeelle. Ajaessamme erikoiskokeen viimeisiä kilometrejä, yleisöä tuli vastaan tien kahta puolin massoittain. Kilpailun johdolle antamassamme suullisessa palautteessa kävi ilmi, että samasta asiasta (yleisöä tiellä) olivat lausuntonsa antaneet muutkin toimitsijatehtävissä olleet etuautot.

Toimenkuvamme jatkui erikoiskokeen neljä jälkeen siten, että lähdimme päivystämään erikoiskokeen kolme lähtöpäähän (mahdollisen välinollan tarve). Tarvetta ei kuitenkaan ilmennyt ja palasimme viimeisen erikoiskokeen lähtöpään kautta (vastaava tilanne) kilpailukeskukseen.

Kuumat kisamakkarat virvokkeineen kruunasivat kilpailupäivän ja kotimatka saattoi osaltamme alkaa.

Huoltopoppoossa häärivät Tero Roni ja Bo Gröngvist. Viimeksi mainittu ikuisti pokkarilla kilpailupäivän tapahtumia ja kunhan ne saadaan suodatettua, niin jotakin ilmaantuu jälleen galleriaankin. Kiitoksia huoltoväelle kilpailupäivän työpanoksesta.

Vaikka toimitsijatehtäviä suoritettiinkin, oli mukava huomata näin jälkeenpäin, että vastaavassa kilpailuluokassamme olisimme sijoittuneet kerran kolmen parhaan joukkoon.